maanantai 22. joulukuuta 2014

Talvi on täällä

Eilen satoi lunta. Illalla Katla kömpi ensimmäistä kertaa minun peittoni alle nukkumaan. Nyt taitaa olla talvi.



Kissat ovat myös aloittaneet patterikauden. Tänään lähdetään joulunviettoon, toivottakaa onnea matkantekoon ja kissojen yhteiselon sujumiseen.
.

perjantai 19. joulukuuta 2014

perjantai 5. joulukuuta 2014

Syyspäivitys

Mitä meille kuuluu? Tässä tämän syksyn päällimmäisiä kuulumisia.

1. Katlan ensimmäinen (ja toinen?) kiima


Katla tuli lokakuun alussa ensimmäisen kerran kiimaan. Ensin oli päivän verran yleistä levottomuutta ja lisääntynyttä hännänalusen pesua. Sitten iski kiiman täydellinen tyrkkyvaihe ja neiti oli kunnolla takapuoli pystyssä takatassujaan töpsytellen. Toisinaan piti kiertää levottomia kierroksia eteiseen koko ajan kurnutellen ja urputtaen.

Mori parka oli ihan hämmentynyt Katlan oudosta käyttäytymisestä. Se asettui muutaman kerran Katlan selkään ja tarttui niskasta kiinni, mutta sitten löi pienessä päässä tyhjää, ja naamasta näki, ettei se enää muistanut, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Paremman ratkaisun puutteessa Mori päätti koittaa raahata omituisesti käyttäytyvän Katlan minun luokseni. Morilla on toki parin kilon etu massassa, muttei Katla sentään enää ole mikään pikkukisu, jota noin vain raahataan paikasta toiseen. Silti useamman kerran havahduin outoon ääntelyyn, kun Mori oli kovasti raahaamassa Katlaa minun suuntaani. Kai se ajatteli, että voisin jotenkin auttaa, kun toinen käyttäytyy niin omituisesti.

Tyrkkyvaihetta kesti pari päivää minkä jälkeen Katlan käytös palasi normaalimmaksi. Urputus ja lattialla kieriskely tosin jäivät päälle muutamaksi päiväksi, minkä jälkeen puhkesi uusi tyrkkyvaihe. En nyt ole ollenkaan varma oliko tässä yksi ja sama kiima vai aloittiko tuo heti perään toisen. Seuraavaa kiimaa ei ole kuitenkaan tuon jälkeen näkynyt.

(ja tämän tekstin ollessa viimeistelyä odottamassa aloitti neiti sitten uuden kiiman, jospa siitä saisi kerrottua vähän nopeammalla aikataululla. En kuitenkaan lupaa mitään koska... no katsokaa vain tämän blogin päivitystahtia)

2. Katla täytti 1v!


Marraskuun lopulla vietettiin Katlan ensimmäisiä synttäreitä. Mitään ihmeempiä juhlallisuuksia päivään ei kuulunut, kun aika oli hieman kortilla viikonlopun näyttelyn vuoksi. Kuitenkin viime aikoina kissat ovat saaneet uusia leluja, ja syntymäpäiväsankari sai ekstra-annoksen namitahnaa.


3. Näyttelykuulumisia: Pirok, Kissanpäivät, URK ja Turok


Syksyn mittaan on tullut käytyä erilaisissa näyttelyissä. Syyskuun alussa oli Pirokin näyttely Sastamalassa. Katla ja Mori olivat molemmat mukana, mutta Mori osallistui vain siitosluokkaan. Paikalla oli kolme Morin sinistä tytärtä.Tuomari ihmetteli ja moitti Katlan hyvin valkoista pohjaväriä, eikä meinannut uskoa, että molemmat vanhemmat ovat riistanvärisiä. Kuulemma myös Katlan silmät ovat liian pyöreät ja korvat liian pienet. Vertailuarvostelussa Katla hävisi  siskopuoli Lilialle. Värin paras -kisassa Lilia voitti myös siskopuoli Auran. Morin kanssa  tuli jälleen valjasteltua näyttelypaikalla, mutta huville tuli loppu, kun Mori pelästyi lipunmyyjiä, joilla oli hiuspannoissaan kissankorvat  (=hirmuisia isoja ja pelottavia ihmiskissoja).

Syyskuussa oli Turussa esittelynäyttely, missä olin Katlan kanssa (Mori hoiti oman edustustehtävänsä Lemmikkiasemalla). Päivä ei mennyt ihan putkeen sillä Katla pelästyi roll-up -mainoksessa olleita valtavia kissoja, ja oli aivan varma, että valtavat kissat tulevat ja syövät Katlan. Katla oli lopun päivää niin kauhuissaan, että edes namit eivät kelvanneet. Sama pelko tuntui jatkuvan lokakuussa Uudenmaan rotukissayhdistyksen näyttelyssä Kirkkonummella. Sielläkin Mori oli mukana, sillä paikalla oli peräti viisi jälkeläistä; Katlan lisäksi Lilia, Aura, Tiuhti ja Sina.  Mori oli kategorian ainoa siitosuros, joten voitto siitosluokassa oli taattu. Katla sai ensimmäisen sertinsä, vaikka olin edellisen näyttelyn tuomaroinnin jälkeen hyvin epäilevällä kannalla, saako Katla sellaista ollenkaan.

Marraskuun lopussa oli kotinäyttely Turussa. Katla oli mukana vain lauantaina ja Mori molempina päivinä. Morin jälkikasvua oli paikalla vaikka kuinka, lauantaina olivat Katlan lisäksi Sina, Aura ja Polar, ja sunnuntaina vielä edellisten lisäksi Halti, Tiuhti ja Naava. Varsinainen sukukokous saatiin siis kasaan (välilehdeltä Morin lapset voi kurkata kuka nyt taas olikaan kuka, kun näitä Morin lapsia tosiaan riittää :) ).
Tiuhdilla oli kovasti asiaa Turokissa
Katla sai lauantaina toisen sertinsä, ja tuomari pyysi vielä TP-valintoihinkin, mutta siellä menestystä ei herunut. Aura sitä vastoin oli lauantaina tuomarin paras! Sunnuntaina Halti oli lähellä olla tuomarin paras, mutta poika oli ensimmäisessä näyttelyssään sen verran jännittynyt, että tuomari ei halunnut nimetä sitä paneeliin.

Tällä kertaa meillä oli häkkipaikat poikkeuksellisesti Somakiss ry:n rotupöydän yhteydessä, eikä häkkirivistössä muiden kanssa. Olin ehdottanut tuloa siihen lähinnä kahdesta syystä; että voisin olla pöydässä avuksi, ja että kissojen olisi rauhallisempi olla, Mori kun ei edelleenkään siedä muita kissoja. Ilokseni Katla oli toipunut roll-up -kissojen aiheuttamasta  pelästyksestä, ja oli oikein sosiaalisena sylissäni  suurimman osan päivää. Katlalla tuntui riittävän asiaa, ja aina välillä piti päästä puraisemaan nenästä. Ihana pieni hupsu! Päädyttiin myös Purrmurr-blogin Anniinan kameran eteen.

Mori sitä vastoin oli lauantaina melko varautunut, mutta sunnuntaina valjastelu pitkin messukeskusta sujui jo hyvin. Kävimme jopa arvostelualueen puolella katselemassa tunnelmia. Niin kauan kuin Mori sai olla lattialla oli kaikki hyvin, mutta rähinä alkoi heti kun nostin sen pöydälle. Siitäkin huolimatta, että pöydän lähellä ei ollut yhtään muita kissoja. Joku pöytäkammo sille on nyt jostain jäänyt. Toivoin, että kastrointi olisi Moria rauhoittanut ja sen kanssa voisi käydä näyttelyissä, mutta eipä vain voi. Paitsi siitosluokissa.

4. Mori pääsi telkkariin!


URK:n näyttelyssä Ylen kuvaustiimi kävi kuvaamassa Prisma Studio -ohjelmaa, ja Mori pääsi valjastelureissulla kameran eteen ja jopa lopulliseen ohjelmaan. Morin kahden sekunnin julkisuus alkaa kohdasta 20:17.

5. Käytiin TAAS lääkärissä


Jos joku on kallis harrastus, niin eläinlääkärissä käyminen. Tällä kertaa käynnin syynä oli löysä vatsa tuossa lokakuun loppupuolella. Mori oireili jonkin aikaa ennen kuin totesin, että lääkäriin täytyy lähteä, kun ei tilanne näytä paranevan kotikonsteilla ja tutuilla vatsalle hellillä ruuilla. Lääkärikäyntiaamuna sitten Katlakin oireili, joten ei muuta kuin molemmat kissat mukaan, molemmille antibioottikuuri ja määräys syödä helposti sulavaa. Kotona sitten Perlakin jo oireili, joku tarttuva mahapöpö siis kyseessä. Perlalle en hakenut erikseen antibiootteja, vaan vaiva meni ohi maitohappobakteereilla ja vatsaystävällisellä ruualla. Viikon verran menu koostui mössöstä, joka sisälsi keitettyä kanaa ja seitä.

Maitohappobakteereita namitahnan muodossa