Kevään Turokin näyttelyn jälkeen Katla oli sertijumissa, joten edessä oli ulkomaan sertin metsästys. Vappupäivänä siis lähdimme porukalla kohti Tallinnaa. Seurueeseen kuului viisi ihmistä ja neljä kissaa. Katlan lisäksi mukana olivat Morin beiget kaksoset Sina ja Polar, sekä Polarin kanssa asusteleva Zini, joka on Katlan siskopuolen tytär. Tämä varsinainen sukuretki starttasi siis vapunpäivänä ensin kohti Helsinkiä ja sitten lautalla meren yli etelänaapuriin. Majapaikkaan saavuttin valoisaan aikaan ja illalla käytiin syömässä (ilman kissoja) ennen kuin sänky kutsui.
Oliko minulla kamera mukana? Oli. Otinko kuvia? Juu, kännykällä.
 |
| Sisarukset lähdössä näyttelypaikalle |
Lauantai-aamuna herätys oli harvinaisen myöhään verrattuna tavallisiin näyttelyaamuihin. Aamupalan jälkeen siirryimme näyttelypaikalle, joka oli mukavan lähellä majapaikkaamme. Tallinnassa näyttely ei suuremmin eronnut suomalaisista näyttelyistä; aamu alkoi eläinlääkärintarkastuksella, sitten laitettiin häkit valmiiksi ja alkoi arvostelun odotus, Virossakin somput olivat viimeisten arvosteltavien joukossa.
Lauantaina Katla sai sertinsä ja valmistui International Championiksi. TP-valintoihin ei tullut kutsua, mutta parempi niin, koska Katla oli melko kärtyllä tuulella eikä sietänyt näköpiirissään muita kissoja.
Yksi ero suomalaisiin näyttelyihin oli se, että näytteilleasettajat veivät surutta niin paljon tilaa kuin halusivat. Monessa tuplasturdissa oli vain yksi kissa, ja olipa joku varannut häkkipöydältä oman puunaustilan persialaisilleen.
 |
| Puunaustila |
Lauantainen näyttelypäivä venyi pitkäksi. Katlan velipuoli Pietu meni paneeliin, joten jäimme seuraamaan näyttelyn loppuun asti. Jääminen kannatti, sillä lopulta Pietu oli BIS!
Sunnuntaina saimme jälleen odotella vuoroamme arvosteluun. Tessa oli valokuvaamassa kissoja näyttelyhallissa lähellä häkkipaikkaamme. Itse en olisi uskaltanut viedä kissaa kuvattavaksi noin avoimelle paikalle, mutta moni vähemmän liukkaasti liikkuva kissa kävi kuvattavana, ja olihan tuo kuvaus oheisohjelmaa meille.
 |
| Kaverikuvausta |
Useamman vähemmän liukkaan rodun edustajia kuvattiin yhteiskuviin ja jaksoimme ihmetellä miten helppoa se näytti olevan. Kissat aseteltiin pöydälle vierekkäin, turkit harjattiin ojennukseen ja sitten otettiin kuvia. Vuodentakainen yritykseni otattaa Katlasta ja Morista yhteiskuva ei ollut läheskään yhtä onnistunut.
Sunnuntaipäivän saldona oli ensimmäinen CAGCIB-serti. Nyt seuraavaan sertijumiin on matkaa, joten Katlan kanssa voidaan käydä kotimaisissa näyttelyissä melko vapaasti, Katlan ehdoilla tietysti.
 |
| Tyttöjen CAGCIB-sertiruusukkeet |
