Mori kokeilee |
Kun materiaali kerran tuntui olevan mieleen, päätin tehdä korista enemmän pesän mallisen. Siihen ostamani yksi vyyhti ei kuitenkaan riittänyt, joten jatkoin aiemmasta projektista jääneellä ontelokuteella.
Mori varmistaa ontelokuteen laadun |
Ontelokude ei ole täsmälleen samanpaksuista kuin trikookude, mutta tuntui sopivan projektiin ihan hyvin. Kun Mori hoiti materiaalien laaduntarkkailua (erityisosaamisalueena taisi olla lujuuslaskelmat), Perla auttoi tuotekehittelyssä.
Perla tuotekehittelijänä |
Lisäsin pesään vielä yhtenäisen reunan ontelokuteesta. Ajatuksena oli, että kiinteistä silmukoista virkattu reunus toisi vähän lisäryhtiä.
Valmista pesää kuvatessa kävi näin:
Painiksi meni |
Tästä seuraavasta kuvasta näkee lopputuloksen ehkä paremmin. Muutaman painimatsin nähneenä pesä on mennyt aika pahasti kasaan. Nimitetään tätä prototyypiksi, jota voi parannella seuraavaan versioon.
Valmis prototyyppi |
Olisi ehkä ollut hyvä käyttää pienempää koukkua, tai tehdä koko viritys kiinteillä silmukoilla eikä pylväillä. Tai sitten näille kahdelle voisi tehdä painimaton.
Sama projekti menossa, eli trikoo- ja virkkauskuteesta teen kissanpesien "prototyyppejä". Saas nähdä monta "saan" tehdä ennen kuin löytyy se oikean mallinen.
VastaaPoistaTervetuloa blogielämään :). Lisäänkin teidän linkin ensitilassa Bloglovin-tilille ja omaan blogiini. Mulla on siis kaksi maatiaiskissaa ja abessinialainen Lotta.
VastaaPoista